Kehon ja mielen sopu

Keho on kuin kotimme, jossa pitäisi olla hyvä asua

Keho on kuin kotimme. Kiireisessä ja järkeä ylikorostavassa elämänmuodossa olemme jatkuvassa epätasapainossa suhteessa kehoon. Asumme yksipuolisesti yläkerrassa.   Paineet ovat kehon yläosassa: niska, hartiat ja yläselkä ovat jännityksessä, pää tuntuu raskaalta, emme pysty rauhoittumaan. Kehon alaosien olemassaoloa emme useinkaan tiedosta, ellei sitten siellä oleva vaiva vaadi huomiota. Olemme kadottaneet yhteyden jalkoihin ja  maahan sekä niihin kehon alueisiin, jossa sijaitsee todellinen voimamme. Kun asutamme kehoamme uudelleen, alamme voida paremmin.

Keho ja mieli ovat erottamattomat

Elämän paineet – tulevat ne sitten yksityiselämästä tai työstä – jäävät hoitamattomina kehoon jännityksiksi ja kivuiksi. Tunteet piilotetaan lihasjännityksen avulla
Kehon tunnelmat  tulevat aivojen kautta myös mielen tunnelmiksi ja päinvastoin. Jännittynyt keho on supistustilassa, jolloin myös mielen liikkumatila kapenee: ajatus kulkee samaa sataa ja vaihtoehdot ja tuntuvat olevan vähissä. Emme voi toteuttaa todellisia mahdollisuuksiamme.

Elämässä tärkeintä on hengitys

Hengittäminen on elämän perusta. Ei ole samantekevää miten hengitämme. Oikein hengittäminen on yhteydessä terveyteen ja energiaan. Pienet vauvat ja eläimet osaavat hengittämisen taidon, mutta se näyttää olevan tavattoman harvinaista länsimaisen elämäntyylin ihmisillä. Stressitilanteessa vedämme alitajuisesti alavatsan sisään, jolloin terveellisen hengityksen liike tuolla alueella estyy. Tulemme pois omasta keskuksesta emmekä saa käyttöömme niitä rikkauksia, joita tuolta alueelta on mahdollista ammentaa.

Aivot reagoivat elimistön herkimpänä osana hapenpuutteeseen. Hermot ”kiristyvät”. Syvemmässä merkityksessä hengitys on elämänenergiaa. Vapaa hengitys on yhteydessä vahvaan elämässä olemiseen. Mitä enemmän masentaa sitä pienemmäksi hengitys on tullut. Lisääntynyt hengitys kohottaa välittömästi mielialaa.

Kehotekniikat avuksi

”Kehon ja mielen sopusointu auttaa jaksamaan ” –kurssilla käytetään kehotekniikoina mm.  maadotusharjoituksia, rentoutumista, hengittämistä sekä kehon ja  liikkeen kuuntelua. Erityisesti keskitytään niskan ja hartioiden jännitysten laukaisemiseen.  Ristiselän väsymistä hoidetaan havainnoivan mikroliikkeen avulla, josta seuraa syvä rentoutumisen ja tasapainon olotila.

Riitta Kokko