Riitta Kokko: Mietiskely

Onni ei ole jotain, mitä lähdetään etsimään. Se on sisällämme.

Miksi mietiskely kiinnostaa nykyisin?

Mietiskely, jota myös meditaatioksi kutsutaan, on alkanut kiinnostaa yhä useampia ihmisiä ohi kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen. Tyytymättömyys materialistiseen ja kiireiseen elämäntapaan on lisännyt tarvetta elämän syvempään ymmärtämiseen. Kiihkeätempoiselle elämälle, johon kuuluu jatkuvaa kamppailua, huolia, kilpailua, toimeentulon turvaamista, tehokkuus- ja tulosvaatimuksia, on mietiskely täydellinen vastakohta.
Mietiskelyn pariin hakeudutaan useimmiten seuraavista syistä:
Sisäisen rauhan saamiseksi.
Elämän syvemmän puolen ymmärtämiseksi.
Jonkun laatuominaisuuden vahvistamiseksi itsessään (rakkaus, kärsivällisyys, ilo, myötätunto jne.)
Jonkun suuremman olemassaolon kokemiseksi. Joku voi kertoa, että on olemassa korkeampi voima. Tieto sinänsä ei suurestikaan muuta elämää, mutta mietiskelyn kautta sen voi kokea.
Energian saamiseksi. Joku voi kertoa, että on energiaa, joka auttaa ja voimistaa ja että sitä voi lisätä ihmisen sisällä. Mietiskelyn avulla voin kokea sen.
itse mietiskelen, koska saan siitä luottavaisen ja tyytyväisen olon.
Mietiskelyssä aivojen kuorikerroksen aktiivinen toiminta vähenee ja aktiivisuus siirtyy limbisen (sis. tunteet) kerroksen kautta aivojen syväosiin. Näin mietiskelijä saa käyttöönsä alitajuntansa energian. Mietiskely avaa ihmisessä piilossa olevia voimavaroja. Se on yhteydessä mahdollisuuksiimme niitä energisoiden.

Sisäisenä tilana hiljaisuus ei ole tyhjyyttä, vaan siihen sisältyvät kaikki luomiseen tarvittavat ainekset. Luovuuden, inspiraation ja keksintöjen siemen kylvetään hiljaisessa tilassa Siemenen perusta ja synty on aina hiljaisuudessa .Mielen hiljaisuus luo tilan, jonka kautta uudet ajatukset voivat syntyä todellisuuteesi. Voi viedä viikon - tai kauemminkin - ennen kuin uusi ajatus putkahtaa tietoisuuteen, mutta ei pidä antaa aikavälin sumentaa yhteyden näkemistä hiljaisuuden ja myöhemmin syntyvän inspiraation välillä.
Mietiskelyssä ollaan yhteydessä sisimpään
Syvimmältä olemukseltaan mietiskely on yhteyttä sisimpään olemukseen. Sisin olemus on egon takana olevaa ihmisen syvää ydintä. Sitä kutsuntaan eri nimillä; omaa hahmottamistani on auttanut sisimmän olemuksen kuvaaminen ihmisen sisällä olevaksi jumalkipinäksi, joka on yhteydessä kaikkialliseen Totuuteen, Viisauteen ja Rakkauteen.

Sisimmän olemuksen vaikutuksia ovat
pelottomuus
mielen rauha ja syvä rentoutuminen
vakuuttuminen ohjauksessa olemisestaongelmien yläpuolelle kohoaminen
luottamus ja vakuuttuminen siitä, että kaikki tulee järjestymään
tunne siitä että ei ole kenenkään alapuolella, mutta ei myöskään yläpuolella.
halu ottaa vastaan haasteita.

Korkein mietiskelyn tila on puhtaan rakkauden ja äärettömän tietoisuuden tila. Jatkuvana tilana se on pyhimyksen ominaisuus ja harvinaista kautta aikojen. Meidän tavallisten kulkijoiden mietiskely on paremminkin nähtävä tuohon tilaan pääsemisen jatkuvaksi yritykseksi. Mielenkiintoisia asioita alkaa tapahtua. Selvin ero entiseen on siinä, että huomaa elävänsä täydemmin, olevansa enemmän läsnä elämässä, tässä ja nyt, itselle ja muille. Aivan kuin ei aiemmin olisi ollut täysin hereillä.
Levoton mieli esteenä mietiskelevälle olotilalle
Väljästi määriteltynä mietiskelyksi voi kutsua mitä tahansa puuttumista ajatusten tavanomaiseen virtailuun. Mielemme käsittää eri kerroksia. Levottomin kerros on pinnassa, syvin taso on syvää rauhaa. Se on sisimmän olemuksemme asuinpaikka. Välissä on erilaista tiedostamatonta aineistoa, jonka olemme piilottaneet itseltämme. Siellä on käsittelemättömiä ja keskeneräisiä asioita, kokemuksia ja tunteita, asenteita, tarpeita, haluja. Hiljentyminen sekä kaikki pyrkimykset puhdistumiseen auttavat pääsemään sisimmän olemuksen yhteyteen. Hiljentyessä menemme syvyyssuunnassa mieleemme. Se vahvistaa meitä sisäisesti ja syventää kykyämme tuntea.
Sisintä olemustamme olemuksemme voi verrata järven pohjaan. Levoton mieli on kuin samea, myrskyinen vesi, joka estää pohjan näkemisen. Veden kirkastuessa ja tyyntyessä yhteys pohjaan selkiintyy. Tuo pohja on olemassaolomme todellinen perusta, ytimemme. Mietiskely rauhoittaa sekaisen mielemme. Se on samanaikaisesti syvän rauhan, valppauden ja läsnäolon tila. Siinä sykkii syvä elämä, jossa ei ole tilaa peloille. Pelko tulee meihin järjen väyliä pitkin. Mietiskely herättää henkeä meissä. Rauha, voima, positiivinen energia, lämpö ilmentävät sitä.
Mietiskely avautuu meissä vähitellen
Mietiskelyssä mieli tuodaan takaisin ”kotiin” ajatusten harharetkiltä, yhä uudestaan ja uudestaan. Hetki, jolloin mielemme on päästänyt ajatuksen menemään eikä ole vielä uuden kimpussa, on mietiskelyä. Se on vaikeaa, mutta vähitellen huomaa, että aiemmin ohikiitävän lyhyeksi jäänyt syvän olemisen tila alkaa olla helpommin saavutettavissa ja myös pitenee. Mietiskely ei ole mitään mitä ”voisi tehdä”. Se on olotila, joka harjoittamisen myötä vähitellen meissä avautuu. Sitä voi verrata viulunsoiton opetteluun. Alun kömpelyys muuttuu kärsivällisyyden, säännöllisen harjoittelun ja itsekurin myötä taidoksi. Mietiskely ole helppoa, vaikka siitä sellainen käsitys yritetään joissakin yhteyksissä antaa. Kuitenkin mietiskelyn aloittaminen on suurin lahja, jonka ihminen voi itselleen antaa.

Mietiskely
Yleinen harhaluulo on, ettei mietiskelyn aikana saisi olla mitään ajatuksia eikä tunteita. Kun niitä sitten nousee, tuskastutaan ja koetaan harjoitus epäonnistuneeksi. Varsinkin alussa mietiskelyhetket voivat tuntua hyvinkin turhauttavilta ja niiden vaikutusta epäilee. Harmillisinta on hätäinen johtopäätös, ettei mietiskelystä olisi omaksi ”lajiksi” ja jätetään koko homma sikseen ja haetaan joku muu ”harrastus”.
Mutta niin kauan kuin meillä on mieli, on meillä myös ajatuksia ja tunteita. Tunteet ja tunnelukot ja niiden takana olevat kielteiset ajatustottumukset ja asenteet tulee kohdata, jotta niistä vapautuu. Mitä tukahdutetumpaa tunne-elämämme on sitä vaikeampaa on rauhoittaa mieli (ilman pakottamista, manipulointia tai itsepetosta). Tunteiden avulla kohtaamme sisimpämme. Koska mietiskelyssä mieltä kuljetetaan välikerrosten läpi syvimpään tasoon, aktivoi se tiedostamatonta ainesta ja kuljettaa pintaan käsittelyä varten. Vaikka mietiskely nostaa sisältämme sellaistakin, mitä emme ”mukavuussyistä” tahtoisi, kasvattaa se samalla sisäisiä voimia kohtaamista varten.

Mitä mietiskely ei ole?
Mietiskelyyn liittyy paljon epämääräisiä käsityksiä, jonka vuoksi olen koonnut seuraavan luettelon:
Mietiskely ei ole mielen väkisin nujertamista eikä aivopesua.
Mietiskely ei ole visioita, värejä, sfääreissä olemista eikä huikeita kokemuksia.
Mietiskely ei ole syvämietteistä pohdintaa.
Mietiskely ei ole analysointia eikä ajattelua.
Mietiskely ei mennä johonkin pois, vaan se on valpasta läsnäoloa tässä hetkessä. (Päinvastoin: mietiskely opettaa läsnä olemisen kykyä.)
Mietiskely ei ole pakoa arjesta, vaan auttamaan arjessa elämistä ja siinä olemisen syventämistä.
Mietiskelyyn ei kuulu paranormaalisten kykyjen käyttö tai niiden tavoittelu. Niiden esiintulo on merkki siitä, että on tultu pois meditaatiosta.
Mietiskely ei ole keskustelua sisimmän kanssa eikä viestien vastaanottamista henkisiltä tasoilta.
Mietiskely ei ole minkään uskonnon omistuksessa, vaan jokaisen ihmisen oikeus oman sisimpänsä kohtaamiseen. Toisaalta mietiskely ei ole ristiriidassa minkään uskonnon kanssa, joiden sisältönä on ihmisenä kasvaminen, lähimmäisenrakkaus ja yhteys korkeampaan.

Mietiskelyn fysiologiset vaikutukset
Tutkittua tietoa mietiskelystä ei juurikaan ole muusta kuin nimenomaan fysiologisista vaikutuksista. Yleisimpiä mittaustuloksia ovat verenpaineen aleneminen, kolestroliarvojen laskeminen sekä hapenkäytön ja lihasjännityksen väheneminen. Jotkut tutkimukset korostavat mietiskelyn etuna hormonaalisen järjestelmän tasapainottumista ja immunologisen systeemin vahvistumista (stressihormoni kortisolin vähenemisen seurauksena). Tutkimustulokset vaihtelevat, mutta yhtä mieltä ollaan siitä, että suotuisat vaikutukset tulevat meditaatiossa saavutettavasta syvästä rentoudesta.

Mietiskelytekniikan valinta
Väljästi ajatellen moni on mietiskellyt tietämättään. Alitajuista mietiskelyä on esimerkiksi luonnossa liikkuminen, maalaaminen ja yleensä kaikki luovuuden lajit, merellä oleminen ja muiden ihmisten auttaminen. Tietoinen mietiskely on nopeampi tie. Toisaalta sen mukana elämään tulee enemmän luovuutta, tarvetta luonnon läheisyyteen ja kanssaihmisistä välittämistä, mikäli mietiskely on ylipäänsä oikein ymmärretty ja sisäistetty.

Mietiskely ei edellytä välttämättä mitään tekniikkaa. Kunhan vain antaa mielen levätä. Useimmille meistä se ei kuitenkaan onnistu, koska mielemme on levoton. Tarkkaavaisuusharjoituksilla sidotaan mieli. Hyvä harjoitus on tarkkailla hengityksen kulkua; hengitys on mielen ”kulkuneuvo”. Keskittymisharjoitukset eivät kuitenkaan ole sama kuin mietiskely.

Mietiskelytekniikoita ja opetustapoja on useita. Runsaus on vain hyväksi: yksi menetelmä sopii yhdelle, toiselle taas joku toinen. On tärkeää löytää itselle sopiva tekniikka ja voida sitä halutessaan vaihtaa, jo motivaationkin kannalta mutta myös pitämään suhde mietiskelyyn tuoreena ja elävänä. Oman kehityksen, elämäntilanteiden ja psyyken prosessien mukana usein mietiskelyynkin tulee muutos. Parhaimmillaan menetelmän vaihtamisen tarve ja uuden käyttökelpoisen menetelmän löytyminen nousevat sisimmästämme.

Mitä tahansa menetelmää käyttääkään, jätetään se pois tai annetaan itsekseen hävitä siinä vaiheessa, kun huomaa luonnostaan päässeen valppaaseen, avaraan ja elämää sykkivään rauhan tilaan. Menetelmä on siinä vaiheessa täyttänyt tarkoituksensa. Jos kuitenkin eksyy pois tilasta, tai se häiriintyy, silloin palataan taas tekniikkaan mietiskelytilaan pääsemiseksi takaisin.
Suosittelen mietiskelyä, johon liittyy tietoisuus fyysisen kehon olemassaolosta. Kehoyhteys tuo pois päästä ja rentouttaa ja samalla auttaa mieltä pysymään hereillä ja valppaana. Kehon mukaanotto on mielekästä; onhan mielen sijaintipaikka nimenomaan keho ja mielen jännitykset ovat kehon jännityksiä. Kuvaavasti on sanottu, että mietiskelyssä ihminen on mieli avoimena kuin taivas ja kuitenkin läsnäoleva, maan pinnalla ja maassa kiinni. Tai: taivas on meidän absoluuttinen luontomme, sillä ei ole mitään rajoja, se on ääretön. Maan pinta on meidän todellisuutemme, elämäntilanteemme.
Kerrotaan, että eräs nainen tuli Buddhan luo ja kysyi häneltä miten meditoidaan. Buddha käski naisen tarkata kaikkia kädenliikkeitään nostaessaan vettä kaivosta, sillä hän tiesi, että jos nainen tekisi niin, hän olisi pian siinä valppaassa ja avaran tyynessä tilassa, joka meditaatio on.

Puhdistavat menetelmät
Oma erityisryhmänsä ovat ns. puhdistavat menetelmät. Ne ovat nykyajan keksintöjä. Entisaikoina ihmiset eivät tarvinneet niitä, koska he eivät olleet niin patoutuneita kuin me nyt olemme. Nämä menetelmät ovat hyvin voimakkaita, yleensä tunteita purkavia kehotekniikoita. Puhdistavat menetelmät auttavat eliminoimaan meistä ”sivistyskireyden”, että voimme tulla aidoiksi ja alkukantaisiksi jälleen. Tuosta alkuvoimaisuudesta kumpuaa sisäinen oivalluskyky ja intuitio.

Esimerkki harjoituksesta
Varmista mietiskelypaikan pysyminen häiriöttömänä, esim. estä puhelimen soiminen. Vaatetuksen tulee olla kiristämätön. Pidä selkä mahdollisimman suorana kuitenkin siten, että päästät alaselän notkon hieman pyöristymään. Alussa voit hyvin tukea selkäsi, ettei kehon asennosta aiheutuvat jännitykset vie päähuomiota. Pidä pää luontevassa jatkossa yläkeholle. Älä anna sen kallistua alaspäin. Jalkojen ei tarvitse olla ristissä ”lootusasennossa”, jos se on kehollesi hankala. Kädet voivat olla sylissä peukalot toisiaan kevyesti koskettaen tai kämmenet auki reisillä.

Edetään seuraavasti:
1. Hae hyvä istuma-asento, anna kehon rentoutua, huomaa kehon yhteys maahan.
2. Keskity hengityksen kuuntelemiseen alavatsassa.
3. Kuvittele varhainen kesäaamu auringonnousun aikaan luonnonkauniissa paikassa. Jätä mieli kevyesti lepäämään sisäiseen kuvaan.
Tämä on mietiskelyn tila; sisäinen kuva saattaa hävitä kokonaan ja vain olet. Kun huomaat olevasi ajatusten vallassa palauta sisäinen kuva anna mielen taas levätä siinä. Jos tuntuu vaikealta, voit palata keskittymiseen, esimerkiksi hengityksen kuunteluun ja siitä edetä maisemaan.
4. Huomaa rauhoittunut mieli, rentoutunut keho ja maan kannattelu.

Kuinka kauan kerrallaan ja mistä aika mietiskelylle?
Mietiskelyn keston määrittämistä tärkeämpää on harjoittamisen säännöllisyys. On hyvä puhdistaa mieli ajatuksista päivittäin. Jo viisitoista minuuttia riittää totunnaisen ajattelun virran pysäyttämiselle. Siitä saa energiaa ja rentoa oloa. Hiljaisen hetken varaaminen itselleen voi edellyttää luopumista lempiohjelman katsomisesta tv:stä, rupatteluhetkestä puhelimessa tai jostain muusta totutusta.
Ajankohta voi olla milloin tahansa, vaikkapa lounastauolla. Monille parhaiten mielen rauhoittaminen onnistuu iltaisin ennen nukkumaanmenoa tai heti aamulla heräämisen ja kevyiden aamutoimien jälkeen.
Vähitellen, mielen rauhoittamisen käydessä helpommaksi voi mietiskellä missä vain: bussissa, pankkijonossa, kävellessä. Kuten eurooppalaiseksi filosofian mestariksi kutsuttu Graf Durckheim on sanonut: ”On suuri ero kävellä sata metriä postittamaan kirje totunnaisen huolimattomasti, kiireesti tai olla kytketty jokaisella askeleella johonkin, joka edustaa korkeinta meissä ja koko universumissa.” ”Jumaloita arki kaikessa”, hän jatkaa.
Tarve yksinäisiin kävelyretkiin on yleistä niillä, joiden sisin on avautunut mietiskelylle.
Luota hiljaisuuteen.

Kirjallisuutta:
Hannele Koivunen; Hiljainen tieto
Olavi Noronen; Hiljaisuuden kirja
Lauri Rauhala; Meditaatio
Sogyal Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta

Kysy lisää, pyydä tietoiskua tai tule Voimavaroja jaksamiseen -kurssille:
Riitta Kokko, puh. (09) 148 1724 tai 040 5354975
Chi Kungin ja mietiskelyn ohjaaja
Rosenmenetelmä
Zone-kouluttaja